Rasvan syönnistä alkaa pikkuhiljaa tulla energisempi olo, mikä kielii siitä että elimistö on jo jossain määrin oppinut muokkaamaan rasvasta polttoainetta. Ehkä tässä voisi ketoliuskoja hakea apteekista, jolla pääsisi selvyyteen tämänhetkisestä ketoaineiden tuotannosta (ja elimistön kyvystä hyödyntää rasvaa). Eilen lueskelin Essentials of sports nutrition -kirjasta, että ketoillessa näitä aineita olisi hyvä olla kierrossa 2-3 mmol, kun normaalisti niiden pitoisuus on joku 0,2 mmol. Samaisessa arvostetussa opuksessa muuten oli, että viikon hiilariniukistelun jälkeen geeneissä alkaa näkymään muutoksia, mutta täydellinen muuntuminen rasvaa käyttäväksi koneeksi kestää arviolta muutamia viikkoja. Muunnoksen kestosta ei selvää dataa ole. No, mittaillaan ja odotellaan.
En edelleenkään ole punaisen lihan rakastaja, eikä siitä tule paras fiiliskään. Eilisistä aterioista parhaat fiilikset tulivat illan kanafileistä uunikasviksilla ja salaatilla reilulla oliiviöljyllä, ei lounaan possunniskasta. Yksi juttu mikä tässä kokeilussa harmittaa, on että ihmiset helposti tekevät johtopäätöksen terveellisen syömisen rajoittavuudesta, jota vastaan juuri haluan saarnata. Yritän kertoa ihmisille tämän olevan vain kokeilu, mutta toiset saattavat silti leimata kokeiluni esimerkiksi terveellisestä syömisestä. No, ihmiset näkevät asiat kuten haluavat 🙂
Normaalisti herään yhden kahden aikaan yöllä nälkäisenä syömään, jos päivästä on jäänyt selvää kalorivajetta. Eikä tavoitteena siis ole mennä nälkäisenä nukkumaan, eilenkin söin tuon kana-aterian klo 20:30. Aina ei vain jaksa nousta enää syömään, kun on jo mennyt petiin. Nyt voi joka tapauksessa mennä nukkumaan vaikka kevyt nälkä olisikin, eikä herää yöllä alhaiseen verensokeriin kylmine hikineen. Verensokerit kun ovat tasaisemmat, niin ne eivät yölläkään pääse droppaamaan liikaa. Ja kun maksassa ei ole hiilihydraatteja varastossa josta yön aikana sokeria voisi verenkiertoon erittää, elimistö ilmeisesti keksii muun keinon polttoaineen saamiseksi…
Niin, ja oppii tässä ainakin munakasta tekemään 🙂