Nyt lomalla oli aikaa vihdoin tutustua geenitestituloksiin. Tulokset olivat valmistuneet jo touko-kesäkuun taitteessa, mutta ilmoitus valmistumisesta oli kadonnut sähköpostimereen. Sitten itse asiaan.
Aika lailla tulokset täsmäsivät omiin elämän aikana karttuneisiin havaintoihin kehoni toiminnasta, mutta pääsivät ne myös yllättämään!
Muun muassa ylipainon riskini on keskimääräistä alhaisempi, happamia komponentteja sisältävät ruuat kuten parsakaali eivät maistu sellaisenaan ja makean maistan heikommin, mistä syystä tykkään kaikesta överimakeasta kuten marengista! Toki oli omalla tavallaan vapauttavaa nähdä syy näiden oireiden takana.
Nyt selvisi myös miksi rasvaprosenttini on laskenut selvästi vähennettyäni voimaharjoittelua. Omaan harvinaisen variantin INSIG2-geenistä, joka altistaa ylimääräisen rasvan kertymiselle intensiivisen voimaharjoittelun yhteydessä! Huh, kovaa dataa! Tätä en olisi itse osannut päätellä, sillä se sotii niin fyysisen harjoittelun periaatteita vastaan. Ja toisaalta pitkään uskoin voimaharjoittelun autuaaksi tekevyyteen. No nyt tiedän yhden keinon lisää olla lean&mean -kunnossa.
Joukossa oli muitakin yllättäviä tuloksia…
1) Lihassolutyyppi. Tämä oli kovin pettymys! 🙂 Omasin hyvää lihaskestävyyttä kuvaavat variantit geeneistä PPAR-alfa ja ACTN3. Eli lappua sisään vaan triathlonille… Raportin kansikuvakin mätsäsi hyvin tulosten kanssa…
Toisaalta siis hyvä uutinen, tietää ainakin minkä tyyppisiä lajeja perimä suosii. Ehkä suhteellisen hyvä nopeus on enemmän seurausta vahvistetusta kropasta kuin perimästä.
Samaan liittyi myös voimaharjoittelun lihottavuus minulla ja suositus kehonpainoharjoittelusta kropan vahvana pitämiseksi. (mistä olen viime aikoina tykännytkin)
2) Biologinen ikääntyminen. Ikäännyn nopeammin kuin kahden suotuisan ikääntymistä kuvaavan geenin omaavat, mutta sentään omaan toisen suotuisaan ikääntymiseen liittyvän geenin kopion.
Raportissa on myös arvioitu perimän ja ympäristön prosentuaalista suhdetta. Ikääntymisen osalta perimän vaikutus on keskimääräistä korkeampi, 63%. Toki ravinnolla (alla) ja elintavoilla on myös iso vaikutus.
3) Oksidatiivinen stressi. Tähän solujen hapettumiseen liittyy myös ikääntyminen osittain. Altistun tulosten mukaan keskimääräistä enemmän hapetusstressille, joten satunnainenkin kessuttelu kannattaa lopettaa. Muita solujen hapetusstressiä lisääviä tekijöitä ovat saasteet, liiallinen liikunta, (auringon) säteily, lääkkeet…
Paljon suojaravintoaineita sisältävällä värikkäällä ravinnolla pystyy onneksi neutraloimaan hapetusstressiä ja tosiaan hidastamaan ikääntymistäkin.
4) Laktoosin aineenvaihdunta epätehokasta. Laktoosia pilkkova entsyymi yllätyksekseni lähes loistaa elimistössäni poissaolollaan. Toisaalta isälläni kyllä on laktoosi-intoleranssi, joten tulos ei täysin puun takaa tullut.
Yksittäisistä mikroravinteista raudan ja B12-vitamiinin saantiin minun on tärkeä keskittyä, sillä niiden vajeelle on perimälläni suurempi riski altistua.
Paljon hyvää dataa näistä tuloksista sai, jotka auttavat toimimaan minulle luontaisemmalla tavalla jatkossa pään seinään hakkaamisen sijaan. Ja motivoivatpa nämä tulokset minua tekemään myös niitä kuuluisia parempia valintoja. Ja tässä tapauksessa vielä minulle kohdistetusti parempia valintoja…
Jos olet geeninörtti (Sape, Annie), lue alta ladattavissa olevasta raportistani laajat kuvaukset jokaisesta analysoidusta ominaisuudesta.
Niin, ja iltakahvejakaan ei tosiaan tarvitse enää pakkomielteisesti karttaa, sillä omaan nopeaa kofeiiniaineenvaihduntaa kuvaavan genetiikan 🙂
Ps. Voit tilata saman testauksen itsellesi hintaan 349 € lähettämällä nimesi ja osoitteesi sähköpostilla: info@tapamuutos.fi. Ravintovalmennettaville tarjoan testauksen +-0 -hintaan 299 €.
Sit hölkälle!