Jooga sopii empiiristenkin havaintojen mukaan hyvin nykynuorten mielenmaisemaan armollisena harjoitusmenetelmä. Omaehtoisuudella on myös positiivinen vaikutus mielen hyvinvointiin, missä tullaan motivaation perustekijöihin (Behm 2021). Jooga on tietyllä tavalla humanistista, sillä ohjaamisessa käytetystä komentomenetelmästä (behavioristinen) huolimatta siinä ei niinkään pakoteta tekemään tiettyjä asioita, vaan ehdotusten kautta pyritään pääsemään kutakin tavoitetta kohti. Tämä tukee edelleen mielen hyvinvointia itseohjautuvuuden ja autonomian kautta (motivaation perustekijöitä) (Behm 2021). Ilman motivaatiota on vaikea kuvitella mielenkään voivan hyvin. Liikunnalla toki itsessäänkin on lukuisia mielen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia (Suhonen 2022)
Joogan katsotaan sisältävän tietoisuutta ja läsnäoloa lisääviä mindfullness-komponentteja,(Kennedy). Tällainen harjoittelu taas laskee leposykettä, nostaa sykevälivaihtelua ja alentaa hengitystiheyttä (Kennedy), mitkä viittaavat alentuneeseen kehon ja mielen kuormitukseen. Pilates-harjoittelun (ja todennäköisesti vastaavan joogan) onkin todettu vähentävän koettua stressiä, lisäävän läsnäoloa ja parantavan mielialaa tavalliseen kuntoiluun verrattuna (CaldwellI). Joogatunti lisää myös osallistujien yhteenkuuluvuuden tunnetta, millä (sosiaalisella vuorovaikutuksella) on mielen hyvinvointia lisäävä vaikutus (Suhonen 2022). Myönteiset kokemukset sosiaalisissa suhteissa kasvattavat myös itsetuntoa (Suhonen 2022). .
Samoin joogassa kannustetaan kuuntelemaan itseä, pakottamisen sijaan. Myös vaihtoehtoja annetaan ainakin tietyssä liikkeissä, mikä vie opetusta enemmän kohti vetävää (pull) valmennustyyliä (Downey 2003, Effective coaching). Ja toisaalta yksilöllistää oppimista, mikä edistää mielen hyvinvointia (OpenAI 2024).
Joogaharjoitukseen kuuluva syvähengitys, ja loppurentoutukseen kuuluva palleahengitys, vähentävät stressiä aktivoimalla autonomisen hermoston parasympaattista ”lepää&sulata ruokaa” -puolta (Perciavalle 2017, Hamasaki 2020). Voisi ajatella syvähengityksen oppimisen olevan hyödyllinen taito myös omaehtoiseen mielen rauhoittamiseen, sillä hengitys kontrolloi keskushermostoamme (Bordoni 2018). ”Anna miehelle kala, ruoki häntä päiväksi. Opeta miestä kalastamaan ja ruoki häntä elämänsä ajan” (kiinalainen sananlasku)
Lähteet:
Behm, D. (2021). Sisäinen motivaatio työelämässä.
Bordoni B, Purgol S, Bizzarri A, Modica M, Morabito B. The Influence of Breathing on the Central Nervous System. Cureus. 2018 Jun 1;10(6):e2724. doi: 10.7759/cureus.2724. PMID: 30083485; PMCID: PMC6070065.
Caldwell K, Harrison M, Adams M, Triplett NT. Effect of Pilates and taiji quan training on self-efficacy, sleep quality, mood, and physical performance of college students. J Bodyw Mov Ther. 2009 Apr;13(2):155-63. doi: 10.1016/j.jbmt.2007.12.001. Epub 2008 Feb 20. PMID: 19329051.
Kennedy A, Resnick P. Mindfulness and physical activity. Am J Lifestyle Med. 2015;9(3):221-3. doi:10.1177/1559827614564546
OpenAI. (2024). ChatGPT. ”Millaiset oppimisprosessit edistävät mielen hyvinvointia?”
Suhonen, S. (2022). Mielen hyvinvointia edistävä liikuntatapahtuma.