Yksi aikamme suurimmista terveysongelmien aiheuttajista on kroonistunut stressi. Pitkään jatkuva kehon ja mielen stressitila on yhdistetty mieliala- ja uniongelmien lisäksi esimerkiksi ylipainoon, tulehdussairauksiin, infektioherkkyyteen, diabetekseen ja syöpään (Järvelin-Pasanen, Zhang). Hermostossamme (autonomisessa) on kaksi puolta: sympaattinen ja parasympaattinen.

Sympaattinen ”Pakene tai taistele”- puoli virittyi muinaisina aikoina, kun juoksimme villieläimiä tai vihollisia pakoon. Nykyään villieläimiä ei tarvitse juosta pakoon, ja harvalla on ainakaan fyysisiä vihollisia, mutta samat mekanismit vaikuttavat meissä edelleen ( McEwen). Aivomme virittyvät myös silloin kun koemme henkistä kuormitusta, tai saamme paljon samanaikaisia virikkeitä (Wetherell). Tämä onkin hyvä asia, kun asioita pitäisi saada tehdyksi. Yllä mainittuja ongelmia seuraakin siitä, kun emme saa katkaistua tätä tilaa ja käännettyä hermostomme kytkintä palauttavaan, parasympaattiseen tilaan. 

Hermoston parasympaattinen puolen vallitessa elimistömme on ”lepää ja sulata ruokaa” -tilassa, jolloin keho ja mieli elpyvät (McEwen). Yksi keino kytkimen kääntämiseen stressitilasta tähän palautumismoodiin on muiden mieltä rauhoittavien aktiviteettien ohella pilates-harjoittelu. Pilateksella on hermoston palauttavaa puolta aktivoiva vaikutus kahden pääperiaatteensa eli hengityksen sekä keskittymisen kautta (Hamasaki, Caldwell). 

Syvään hengittäminen (mihin pilateksessa tähdätään), ja palleahengitys, vähentää stressiä aktivoimalla aiemmin mainittua autonomisen hermoston parasympaattista ”lepää&sulata ruokaa” -puolta (Hamasaki, Persiavalle). Tämän ruoansulatuspuolen huomioiminen on tärkeää, sillä sympaattisen hermoston valta-asema (krooninen stressi) hidastaa suolen toimintaa, ja heikentää ruuansulatusta ylipäätään, mikä saattaa lisätä riskiä sairastua hurjasti yleistyneisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin (Ghia). Syvää hengitystä hyödynnetään myös esimerkiksi joogassa ja rentoutumisharjoituksissa. 

Viimeaikoina hyvinvointipiireissä on ollut paljon puhetta juuri parasympaattista hermostoa ”käskyttävästä” vagushermosta. Tätä vagushermoa aktivoidaan syvään hengittämällä ja joogan sekä meditaation kaltaisilla aktiviteeteilla (Breit). Todennäköisesti myös samoja komponentteja omaavalla pilates-harjoittelulla, vaikka sitä ei ole vielä suoraan tutkittukaan. Muita keinoja stimuloida vagushermoa ovat esimerkiksi kylmäaltistus (avantouinti) ja fyysinen kosketus mukaan lukien hieronta (Jungmann).

Lähdeluettelo:

Breit S, Kupferberg A, Rogler G, Hasler G. Vagus Nerve as Modulator of the Brain-Gut Axis in Psychiatric and Inflammatory Disorders. Front Psychiatry. 2018 Mar 13;9:44. doi: 10.3389/fpsyt.2018.00044. PMID: 29593576; PMCID: PMC5859128.

Caldwell K, Harrison M, Adams M, Quin RH, Greeson J. Developing mindfulness in college students through movement-based courses: effects on self-regulatory self-efficacy, mood, stress, and sleep quality. J Am Coll Health. 2010 Mar-Apr;58(5):433-42. doi: 10.1080/07448480903540481. PMID: 20304755; PMCID: PMC2879280.

Ghia JE, Blennerhassett P, Collins SM. Impaired parasympathetic function increases susceptibility to inflammatory bowel disease in a mouse model of depression. J Clin Invest. 2008 Jun;118(6):2209-18. doi: 10.1172/JCI32849. PMID: 18451995; PMCID: PMC2350428.

Hamasaki H. Effects of Diaphragmatic Breathing on Health: A Narrative Review. Medicines (Basel). 2020 Oct 15;7(10):65. doi: 10.3390/medicines7100065. PMID: 33076360; PMCID: PMC7602530.

Jungmann M, Vencatachellum S, Van Ryckeghem D, Vögele C. Effects of Cold Stimulation on Cardiac-Vagal Activation in Healthy Participants: Randomized Controlled Trial. JMIR Form Res. 2018;2(2):e10257. Published 2018 Oct 9. doi:10.2196/10257

Järvelin-Pasanen S, Sinikallio S, Tarvainen MP. Heart rate variability and occupational stress-systematic review. Ind Health. 2018 Nov 21;56(6):500-511. doi: 10.2486/indhealth.2017-0190. Epub 2018 Jun 16. PMID: 29910218; PMCID: PMC6258751.

McEwen BS. Physiology and neurobiology of stress and adaptation: central role of the brain. Physiol Rev. 2007 Jul;87(3):873-904. doi: 10.1152/physrev.00041.2006. PMID: 17615391.

Zhang L, Pan J, Chen W, Jiang J, Huang J. Chronic stress-induced immune dysregulation in cancer: implications for initiation, progression, metastasis, and treatment. Am J Cancer Res. 2020;10(5):1294-1307. Published 2020 May 1.

Wetherell MA, Carter K. The multitasking framework: the effects of increasing workload on acute psychobiological stress reactivity. Stress Health. 2014 Apr;30(2):103-9. doi: 10.1002/smi.2496. Epub 2013 May 30. PMID: 23723144.