Oura vai urheilukello, osa 2

Hifistelijöille

Laitteiden välillä on hieman eroja on myös yöllisen palautuneisuuden mittaamisessa. Polar laskee valmiuslukeman unen neljän ensimmäisen tunnin keskiarvona (pois lukien ensimmäiset puoli tuntia), kun taas Oura mittaa artikkelin ykkösosassa mainittuja palautumistekijöitä koko yön ajalta. Alkuyöstä tuleekin suhteessa eniten seuraavan päivän valmiudelle tärkeintä syvää unta, jolloin myös leposyke on alhaisimmillaan ja sykevälivaihtelu suurimmillaan. Näiden tietojen perusteella Polar sitten koostaa arvion ANS-tilasta (autonomic nervous system), joka kuvastaa hermoston palautuneisuutta omiin keskiarvoihisi nähden. Uniapneaa sairastavilla muuten nämä syvän unen vaiheet jäävät pois, mistä syystä he ovat väsyneitä seuraavana päivänä vaikka määrällisesti olisivat nukkuneetkin tarpeeksi. Tämä kertoo jotain syvän unen olennaisuudesta päivän valmiutta ajatellen.

Yön palauttavuutta kuvastavaan Nightly Recharge -lukemaan Polar taas lukee mukaan myös unen tilan (määrä&laatu). Itsellä suurin haaste Polarin laitteen osalta palautuneisuuden seurannassa on ollut sen virheellisesti aistimat nukahtamisajat, mitkä luonnollisesti vaikuttavat valmiuslukeman arvosanaan. Eli valmiuslukemia ei kannata aina purematta niellä, vaan varmistaa tiedot myös katsomalla pintaa syvemmälle. Tosin esimerkiksi puolisollani Polar aistii käytännössä aina oikein nukahtamis- (ja heräämis) ajat. Mutta kuitenkin. Esimerkkikuvassa alla olen todellisuudessa nukahtanut noin 23:30

Ouran valmiuslukemaan vaikuttaa myös sykkeen tasaantumisen nopeus nukahtamisen jälkeen. Mikäli syke laskee alkuyöstä alimmalle tasolleen, ei unta häiritseviä tekijöitä (kuten alkoholi, ylensyönti, raskas treeni lähellä unta) ole ollut. Tämä kohottaa Ourassa valmiuslukemaa. Pro tip. Mikäli käytät alkoholia, sitä EI kannata nauttia lähellä nukkumaanmenoa. Parasta olisi, mikäli alkoholi olisi poistunut verenkierrosta nukkumaan mentäessä. Toki nämä tekijät näkyvät myös Polar:in tallentamissa yöllisissä sykelukemisissa, mutta herkkyys on tällöin toki pykälää heikompi.

Liikuntasuorituksista palautumisen suhteen Oura on paljon herkemmällä kuin Polar. Sytytyslanka menee palautumisajan suhteen punaiselle minimiin Ourassa helposti, kun kevyempiä päiviä ei ole viikon sisällä ollut. Ja Oura ei laske päivää kevyeksi kovin helpolla. Polar toisaalta saattaa hyvinkin tällöin kehua päivää hyväksi treenipäiväksi. Laitteiden pääasiallinen käyttötarkoitus vaikuttanee tässä Ouran ollessa ehkä enemmän suunnattu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun urheilumittari taas on nimensäkin mukaan enemmän liikuntasuorituksissa kehittymiseen tarkoitettu. Polar ei laske päivittäistä kokonaiskulutusta palautumissuosituksiin, vaan se antaa liikuntasuositukset yöllisten sykemuuttujien mukaan. Kardiokuorman urheilusuositukset taas tulevat ainoastaan harjoitustilassa tapahtuneiden liikuntasuoritusten kautta, Oura kun taas laskee päivän kaikki fyysiset aktiviteetit yhteen palautumisaikaa määrittäessään. Mikä on oikein, kun halutaan mennä palautumiskärki edellä.