4. Keskittyminen (concentration)

Pystymme keskittymään vain rajallisen ajan. Siksi on tärkeää etteivät harjoitukset ole liian pitkiä. Alkuun, kun liikkeet ovat uusia, harjoittelu vaatii vielä enemmän keskittymistä. Tällöin voi olla että harjoittelu vaatii niin intensiivistä keskittymistä että jo 15 minuutin jälkeen ”takki on tyhjä”. Kokeneillakin 90 minuuttia alkaa olla ääriraja laadukkaalle tekemiselle. 

Toki keskittymistä pystytään ylläpitämään pidempään sisällyttämällä harjoitteluun myös vähemmän keskittymistä vaativia palautusjaksoja. Minitauot kovan keskittymisen tekemisestä auttavat myös kokeneempia harjoittelijoita säilyttämään fokuksen paremmin, jolloin liikkeiden laatu säilyy korkeammalla tasolla. 

Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan johon keskittyminen vaikuttaa eli harjoittelun laatuun.  Olenkin usein tarkoituksella yksinkertaistaen todennut, ettei sillä ole niin merkitystä mitä tehdään, vaan miten tehdään. Joseph Pilateksen sanoin ”Be certain that you have your body under complete mental control”. Kun harjoittelussa on pää mukana, hallitsemme kehoamme paremmin ja jätämme kehoomme muistijäljen liikkeiden turvallisesta ja tehokkaasta suoritustekniikasta. Mitä enemmän kehomme saa näitä muistijälkiä, sitä automaattisemmin teemme liikkeet turvallisella tavalla myös arjessamme.

Liiat toistot lisäävät väsymystä, mikä tarkoittaa keskittymisen hajoamista ja yleensä myös liikkeen laadun heikkenemistä. Tästä syystä Pilates itse totesi että tee vain ohjeistettu määrä toistoja, ei enempää. Progressiota harjoitteluun saadaan siirtymällä haastavampaan liikevariaatioon, ei toistoja lisäämällä. Pilateksen sanoin väsymys on myrkkyä. Itse voisin todeta väsymyksen olevan laadukkaan liikkeen pahin vihollinen.